Insights

Kun tiedon määrä räjähtää, koulutuksen arvo mitataan taidoissa eikä tietosisällöissä. Tuoreen selvityksen mukaan yliopisto-opetuksen pitäisi muuttua, mutta keskivertoluento näyttää tänä päivänä suhteellisen samalta kuin vuosisatoja sitten, sanoo oppimisen asiantuntija.

Tutkimusten mukaan uusia tutkimuksia on liikaa ja tarjolla olevan digitaalisen tiedon määrä ehtii moninkertaistua yliopisto-opintojen aikana. Nopeasti vanhenevat tietosisällöt eivät enää luo vakaata pohjaa työurille, vaan tarvitaan kauaskantoisempia taitoja. Muutokset tiedossa ja työelämässä vaativat muutoksia myös opetustavoilta, mutta yliopistojen opetus muuttuu erittäin hitaasti, sanoo tutkija Tua Björklund Aalto-yliopiston Design Factory –projektista.
”Tutkimuksemme ovat osoittaneet toistuvasti, että taitojen kehittäminen on nyt tietoa tärkeämpää. Tieto jää helposti toiminnasta irralliseksi ilman oikeita taitoa”, Björklund kertoo.
”Esimerkiksi kun vertaa menestyneitä tuotekehityksen ammattilaisia ja kohta valmistuvia opiskelijoita, ammattilaiset ovat oma-aloitteisempia, kytkevät tiedonpalasia laajemmin yhteen ja ovat yhteistyö-orientoituneempia jo heti toimeksiantoja hahmottaessa. Näitä taitoja pitää ehdottomasti päästä harjoittelemaan jo opiskeluaikana, koska ne luovat pohjan työelämässä pärjäämiselle.”

Maaliskuun lopulla julkistettu Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama kansainvälinen selvitys suosittaa Suomen korkeakouluja painottamaan taitojen kehittämistä. Lukio-opetuksessa on jo otettu käyttöön ilmiöpohjaisia jaksoja perinteisten ainekohtaisten kurssien rinnalle, ja monet helsinkiläiset peruskoulut liittyvät mukaan kokeiluun ensi syksynä. Yliopistoissa opetustapojen kattavat muutokset ovat olleet hitaampia. Design Factoryllä järjestettävä poikkitieteellinen tuotekehityksen kandidaatin sivuainepilotti, Aaltonaut, pyrkii vastaamaan laajemman muutoksen tarpeeseen.
“Kaikki ohjelman kurssit toteutetaan opettajien yhteistyönä projektilähtöisena oppimisena tuetuissa tiimeissä,” ohjelman vastaava opettaja Elina Kähkönen kuvaa.
”Parhaillaan kokeillemme esimerkiksi koko ohjelman laajuisia osaamisportfolio-tehtäviä ja vuosittaisia kehityskeskusteluja, jotka auttavat opiskelijoita tunnistamaan taitojansa ja asettamaan seuraavia oppimistavoitteita. Tarkoituksena on löytää taitojen kehitystä tukevia opetusmenetelmiä, joita voitaisiin jatkossa ottaa laajempaan käyttöön Aalto-yliopistossa.”

Kuvat: Laurentius de Voltolina (1300-luku, Wikimedia Commons) ja Pixaby (CC).

 Teksti on osa Skolar -sarjaa.