Insights

Mikä yhdistää maastopyörän, Post-it-lapun, lenkkitossut, internetin ja energiapatukan? Niiden kehittäjillä menivät hermot. Tieteen keinoin voidaan selvittää, mitä keksitään seuraavaksi.

Parhaat keksinnöt eivät aina synny kaupallisten toimijoiden systemaattisen tuotekehitystoiminnan tuloksena. Suuri osa elämää helpottavista tuotteista syntyy käyttäjien neronleimauksista tai joskus suorastaan turhautumisesta.

Nykyään jokaisesta nukkumalähiön automarketista ostettava maastopyörä on tästä vanha, mutta erinomainen esimerkki. Ennen maastopyörää oli katupyörä. 1970-luvulla eräs Kaliforniassa asuva harrastelijaporukka halusi laskea pyörillä alamäkeä, mutta senhän ymmärtää ilman insinöörinkin koulutusta, miltä katupyörä ja kuski näyttävät kivikkoisen alamäkihurjastelun jälkeen.

Tarvittiin siis jykevämpää runkoa, tehokkaampia jarruja, paksumpia renkaita ja niin edelleen. Syntyi maastopyörä – harrastelijaporukan tee-se-itse-meiningillä. Tarina on väkevä esimerkki motivoituneiden harrastajien luovuudesta ja onpa aiheesta tehty jopa dokumenttielokuva, josta kannattaa katsoa ainakin seuraava pätkä.

Maastopyörä tai alussa mainitut Post It -laput, lenkkitossut, internet ja energiapatukat ovat käyttäjäinnovaatiota. Vaikka kaikki nämä keksinnöt voi tilata internetin välityksellä, näin ei aina ole ollut.

Löytäjä saa kilpailuedun

Käyttäjäinnovaatioiden takana on yleensä joku ihminen tai pieni porukka. He ovat kaikki oman keksintönsä käyttäjiä, joille ei ollut aikaisemmin tarjolla kaupallista ratkaisua. He kohtasivat tarpeen ennen muita ja hyötyivät luodessaan siihen itse ratkaisun. Ilmiön tunnistanut Eric von Hippel nimittää heitä edelläkäyttäjiksi.

Mitä jos joku 70-luvun pyöränvalmistaja olisikin systemaattisesti etsinyt edelläkäyttäjiä? Maastopyörää ensimmäisenä lanseeraava pyörävalmistaja olisi todennäköisesti saanut merkittävän kilpailuedun. Tietysti tähän liittyy myös esimerkiksi markkinoille tuomisen ajoitukseen liittyviä kysymyksiä, jotka nyt surutta ohitan. On selvää, että maailmassa on piilossa huikea määrä uusia tarpeita, luovuutta sekä jo valmiita ratkaisuja.

Miten 1970-luvulla kehitetty maastopyörä tai monimutkaisista sanoista pitävä von Hippel liittyvät omaan tutkimukseeni? Vaikka edelläkäyttäjien arvo on todistettu lukuisin eri tutkimuksin ja käyttäjälähtöisyyden perään on huudeltu monen organisaation viestinnässä, edelläkäyttäjien hyödyntäminen yrityksissä tuntuu vieläkin olevan lapsenkengissään. Tähän on monia syitä. Yksi niistä on se, että edelläkäyttäjien löytäminen voi olla työlästä ja epävarmaa. Edelläkäyttäjillä on nimittäin taipumusta olla harvinaisia. Poikkeuksen tästä tekevät extreme-lajien harrastajat ja kirurgit, jotka tekevät omia ratkaisujaan verrattain usein.

Tutkimuksella etsitään edelläkäyttäjiä

Eräs kysymyksistä, johon tutkimuksellani haen vastausta on: miten edelläkäyttäjiä ja käyttäjäinnovaatioita löydetään? Tai tarkemmin – miten niitä kannattaa löytää? Keinoja onneksi on! Tähän asti tutkimus on keskittynyt pääasiassa yksittäisten menetelmien tutkimiseen. Kertomukset tosielämän etsinnöistä oppeineen ovat harvassa. Todellisuudessa menetelmiä kannattaa yhdistellä luovasti. Oikean menetelmän valinta oikealla hetkellä, ja suunnan muuttaminen lennosta tekevät etsimisen vaivattomammaksi ja tuloksellisemmaksi.

On hyvinkin mahdollista, että joku sinulle merkityksellinen luova käyttäjä on jo kohdannut tulevaisuuden tarpeen – ja ehkäpä jopa keksinyt siihen ratkaisunkin. Ymmärrys edelläkäyttäjistä voi olla yksi niistä keinoista, joilla yritys voi pysyä oman alan suunnannäyttäjänä. Tai jolla sinä voit tehdä läpimurron kokonaan uudelle markkina-alueelle. Mikä on seuraava pyöräilyn trendi?

The Skolar series is a part of a Finnish pilot project that aims to increase communication between researchers and the general public.